torstai 6. marraskuuta 2014

まちかね フェスティワル YO Festarit

6.11.

Noniin. Viikonloppu jäikin lopulta aika saamattomaksi, mutta laiskottelu teki kyllä hyvää. Sunnuntaina ja maanantaina kävin katsastamassa tuota Machikane festaria, joka siis oli tuo yliopiston oma festari. Mokoma järjestetään kuulemma pari kertaa vuodessa, kerran molemmilla kampuksilla. Käytännössä juhla on pääasiassa yliopiston klubeille toiminnan esittelyn tai oman toiminnan rahoituksen tilaisuus. Katu oli väärällään ruokakojuja, joista pääsi maistelemaan maan erikoisuuksia mukavan huokeilla hinnoilla. Alueella oli myös kaksi esityspaikkaa, joista toinen ihan rokkifestareilta tuttu malli kokonsa ja valoshownsa puolesta. Siellä sitten joku tytöiksi pukeutunut bändi pisteli menemään hyvällä meiningillä Jrock keikkaansa. Toinen lava puolestaan oli vaatimaton ruohokentän ääressä oleva paikka, jossa esitettiin mm. jotain japanilaista tsemppaamistanssia (miehekästä cheerledausta) ja akustisia keikkoja. Acapella tuntuu olevan täällä kovassa huudossa. Astronomiakerho oli pykännyt teltan, jonka kattoon projisoitiin tähtitaivasta. Jotkut olivat vääntäneet kummitustalon yhteen rakennukseen, mutta Universal Studiosin jälkeiset jonotustraumat tulivat sen verran vahvasti pintaan, että tuntia ei jaksanut odotella. Muita toiminnallisempia harrasteita oli kuula-aseilla ampuminen, näytelmien seuraaminen, Red Bullin sponssaama paperilennokinheitto, lauta- sekä videopelit. Oli myös valokuvanäyttelyä, kissaklubia, napatanssia ja muuta mukavaa. Itse kävin saken maistelussa testaamassa kolmea eri mallia. Kaikki maistuivat ihan yhtä pahalta.

Pikkulava ja kannustusesitys
Päälava



Pari random kuvaa kampukselta












Muutenpa mitään ihmettä kerrottavaa ei ole kertynyt. Tiistaina kävin Tainan ja Katjan kanssa pikaesittelemässä (aikataulut oli taas loppua kohden luonnollisesti venyneet kuin kuminauha) Suomen kuulijoille, jotka lähinnä koostuivat muista OUSSEP-vaihtareista muutamia japanilaisia lukuunottamatta. Muiden esityksiä oli ihan mielenkiintoista kuunnella, mutta seitsemän tuntia mokomaa oli kyllä aika raaka yliannostus. Onnistuin käymään parturissa suhteellisella menestyksellä, sanotaan nyt vaan, että tukkamuoti muuttui siinä prosessissa vähän uuteen suuntaan kielimuurilla keikkaroidessa. Alistuin myös vihdoin ja hommasin kahvinkeittotarpeet niin ei tarvitse enää sitä kylmää myrkkyä aamuisin litkiä. Kilo kahvia kaupasta ja suodatinpaperit, suodatinosa ja isoin kahvikuppi mitä sadan jenin kaupasta löytyi ja ei muuta kuin aamuisin keittelemään. Kyllä kelpaa taas herätä uuteen päivään. Ostimme Davidin kanssa kokeilun haluisina pari kalmaria kokonaisina ja lauantai-iltana sitten aloimme ihmettelemään miten näistä oikein safkaa saa valmistettua. Google pelasti päivän. Blogille näyttäisi tulevan keskimäärin tuhat katselua kuukaudessa, mikä tuntuu hämmentävän suurelta luvulta. Onko ihmisillä jotain muita asioita, joista haluaisivat kuulla, kuin ne mitä olen tänne tähän asti lätissyt?
Nomnom

3 kommenttia:

  1. Osa katselusta saattaa olla kurkistuksia, josko olisi jotakin uuttaa luettavaa, kiva että tänään oli. Kalmarit raaka-aineena eivät ruokahalua herättele. Tuliko niistä paremman näköinen ruoka? Ma

    VastaaPoista
  2. Teemu oli isänpäivän illallisella ja luki aivan innoissaan kaikki blogikirjoituksesi! Kiva, kun tutkailette ennakkoluulottomasti kaikkia mahdollisia ruoan raaka-aineita vai onko joku ruoka, joka ei yhtään houkuta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Kyllä kaikkea nyt kerran voi aina maistaa. Tosin saan jo kummeksuntaa eurooppalaisiltakin siitä, että kanan ja kalan nahka eivät ole houkuttelevaa syötävää.

      Poista