6.11.
Noniin.
Viikonloppu jäikin lopulta aika saamattomaksi, mutta laiskottelu teki kyllä
hyvää. Sunnuntaina ja maanantaina kävin katsastamassa tuota Machikane festaria,
joka siis oli tuo yliopiston oma festari. Mokoma järjestetään kuulemma pari
kertaa vuodessa, kerran molemmilla kampuksilla. Käytännössä juhla on pääasiassa
yliopiston klubeille toiminnan esittelyn tai oman toiminnan rahoituksen
tilaisuus. Katu oli väärällään ruokakojuja, joista pääsi maistelemaan maan
erikoisuuksia mukavan huokeilla hinnoilla. Alueella oli myös kaksi
esityspaikkaa, joista toinen ihan rokkifestareilta tuttu malli kokonsa ja
valoshownsa puolesta. Siellä sitten joku tytöiksi pukeutunut bändi pisteli
menemään hyvällä meiningillä Jrock keikkaansa. Toinen lava puolestaan oli
vaatimaton ruohokentän ääressä oleva paikka, jossa esitettiin mm. jotain
japanilaista tsemppaamistanssia (miehekästä cheerledausta) ja akustisia
keikkoja. Acapella tuntuu olevan täällä kovassa huudossa. Astronomiakerho oli
pykännyt teltan, jonka kattoon projisoitiin tähtitaivasta. Jotkut olivat
vääntäneet kummitustalon yhteen rakennukseen, mutta Universal Studiosin
jälkeiset jonotustraumat tulivat sen verran vahvasti pintaan, että tuntia ei
jaksanut odotella. Muita toiminnallisempia harrasteita oli kuula-aseilla
ampuminen, näytelmien seuraaminen, Red Bullin sponssaama paperilennokinheitto, lauta-
sekä videopelit. Oli myös valokuvanäyttelyä, kissaklubia, napatanssia ja muuta
mukavaa. Itse kävin saken maistelussa testaamassa kolmea eri mallia. Kaikki
maistuivat ihan yhtä pahalta.
|
Pikkulava ja kannustusesitys |
|
Päälava |
|
Pari random kuvaa kampukselta |
Muutenpa
mitään ihmettä kerrottavaa ei ole kertynyt. Tiistaina kävin Tainan ja Katjan
kanssa pikaesittelemässä (aikataulut oli taas loppua kohden luonnollisesti
venyneet kuin kuminauha) Suomen kuulijoille, jotka lähinnä koostuivat muista
OUSSEP-vaihtareista muutamia japanilaisia lukuunottamatta. Muiden esityksiä oli
ihan mielenkiintoista kuunnella, mutta seitsemän tuntia mokomaa oli kyllä aika
raaka yliannostus. Onnistuin käymään parturissa suhteellisella menestyksellä,
sanotaan nyt vaan, että tukkamuoti muuttui siinä prosessissa vähän uuteen
suuntaan kielimuurilla keikkaroidessa. Alistuin myös vihdoin ja hommasin
kahvinkeittotarpeet niin ei tarvitse enää sitä kylmää myrkkyä aamuisin litkiä.
Kilo kahvia kaupasta ja suodatinpaperit, suodatinosa ja isoin kahvikuppi mitä sadan
jenin kaupasta löytyi ja ei muuta kuin aamuisin keittelemään. Kyllä kelpaa taas
herätä uuteen päivään. Ostimme Davidin kanssa kokeilun haluisina pari kalmaria kokonaisina ja
lauantai-iltana sitten aloimme ihmettelemään miten näistä oikein safkaa saa
valmistettua. Google pelasti päivän. Blogille näyttäisi tulevan keskimäärin
tuhat katselua kuukaudessa, mikä tuntuu hämmentävän suurelta luvulta. Onko
ihmisillä jotain muita asioita, joista haluaisivat kuulla, kuin ne mitä olen
tänne tähän asti lätissyt?
|
Nomnom |
Osa katselusta saattaa olla kurkistuksia, josko olisi jotakin uuttaa luettavaa, kiva että tänään oli. Kalmarit raaka-aineena eivät ruokahalua herättele. Tuliko niistä paremman näköinen ruoka? Ma
VastaaPoistaTeemu oli isänpäivän illallisella ja luki aivan innoissaan kaikki blogikirjoituksesi! Kiva, kun tutkailette ennakkoluulottomasti kaikkia mahdollisia ruoan raaka-aineita vai onko joku ruoka, joka ei yhtään houkuta?
VastaaPoistaKiva kuulla! Kyllä kaikkea nyt kerran voi aina maistaa. Tosin saan jo kummeksuntaa eurooppalaisiltakin siitä, että kanan ja kalan nahka eivät ole houkuttelevaa syötävää.
Poista