26.9
Ensimmäinen
koulupäivä takana. Toiselle kampukselle Suitaan piti raahautua puoli yhdeksäksi
ja itse matkaankin kului melkein tunti ensin asemalle kävellessä, sitten
monorailissa ja taas oikealle rakennukselle kävellessä. Päivän anti ei ollut
mitenkään mainittava. Ensin aamu erilaisia infoja jo ennestään tutuista
asioista (aikatauluja, tutkinnon suoritusvaatimuksia jne.) ja vähän oikean
japaninkielen kurssin valitsemisesta sekä terveydenhuollon pakollisista
toimenpiteistä. Täällä opiskelijoilla on vuosittain pakollinen terveystarkastus
johon kuuluu rinnan röntgenkuvaus, kuset kupissa ja perusjutut. Ensimmäisen
vuoden opiskelijoilla on vielä fyssarinkin tarkastus. Ihan kunnioitettavaa
huolenpitoa täällä, saa nähdä tuomitaanko minut läskiksi vai olenko päässyt jo
laihtumaan tarpeeksi.
Ensimmäinen
infopaketti jatkui ohjatulle kampuskierrokselle, josta käteen ei kyllä jäänyt
muuta kuin, että onpa vielä isompi kampus kuin tuo läheinen Toyonaka. Ohjattava
porukka oli niin iso, että mitään selityksiä ei juuri kuullut. Väliin vartin
ruokatauko, jonka jälkeen homma jatkui OUSSEP-opiskelijoiden omalla infolla.
Samalla pääsi näkemään samassa ohjelmassa olevat ihmiset. Aika sekalainen sakki
suurimmaksi osaksi, vaikka aimo osa porukasta onkin kiinalaisia, mikä ei
sinänsä hirveän yllättävää ole. Paikallisia opintopisteitä pitää suorittaa se
14 lukukauden aikana ja 12 noista pisteistä pitää olla OUSSEP-ohjelman omia
kursseja. Tuosta voi katsastaa tarjonnan jos kiinnostaa. 2 noppaa saa olla
sitten mitä tahansa muita kursseja ja toki enemmänkin saa halutessaan tehdä
niin paljon kuin lystää. Tuolle kahdelle nopalle pitäisi kyllä löytää jotain
omaan alaankin liittyvää. OUSSEP-tarjonnassa tuollaisia kursseja on tasan yksi;
nanotieteisiin keskittynyt kurssi. 4 oparia tulee japanin opiskelusta, mutta
muuten edes vähän itselle mielenkiintoisia aiheita onkin sitten vaikeampi
löytää. Tämä oli tiedossa jo ennen lähtöä ja sen kanssa eletään kyllä. Orientaatiossa
kävi myös ilmi, että ohjelmaakin on tiedossa vaikka millä mitalla. Kaksi
vaihto-opiskelijoihin keskittyvää järjestöä järjestävät campingia,
tervetulojuhlaa, urheilutapahtumaa ja mitäköhän kaikkea vielä. Lisäksi
OUSSEP-porukka järjestää mahdollisuuksia vastaavanlaisiin tekemisiin ja mm.
parin päivän matkan Hiroshimaan. Orientaation jälkeen muut tapasivat vielä omia
ohjaajiaan ja OUSSEP-buddy:jaan, mutta itselläni koulu loppui siihen, sillä oma
OUSSEP kamuni, Yuki, (japanilainen tyyppi, joka pitää seuraa silloin tällöin ja
auttaa pääsemään myös japanilaisten elämään mukaan) ei päässyt paikalle.
Seuraavan kerran ohjattua tekemistä on tiistaina joten viikonlopuksi pitäisi
kehitellä taas jotain mielenkiintoista tekemistä.
Havaintoja:
- Alkaa
ihan tosissaan mennä hermo paikallisten takapajuisuuteen tärkeiden asioiden
hoitamisessa. Kurssi rekisteröinti pitää toimittaa tuonne samaiselle
kampukselle paperisena, kaikki henkilökunta pitää etsiä käsiinsä paikan päällä
jos haluaa asioida heidän kanssaan, koska mitään sähköpostiosoitteita ei
harrasteta. Esimerkkien lista on loputon ja se turhauttaa, kun vertaa omassa
yliopistossa asioiden hoitamiseen, missä kuitenkin välimatkat ovat paljon
lyhyempiä ja niitä voisi paikan päälle mennä hoitamaankin vaikka joka päivä.
- Japanissa
ei harrasteta allekirjoittamista, vaan ihmisillä on omat merkki leimaisimensa.
Onko sullakin leimasin?
VastaaPoistaForeignerit saa kyllä sutata omalla tyylillään :)
Poista